Lapsuudenunelma virkamiesurasta Brysselissä on pari päivää vailla toteutumistaan ja utopia virkamieselämästä kestää vielä saman ajan ennen särkymistään.
Ennen varsinaisten töiden alkua oon kuitenkin viettänyt lähinnä turistielämää; eilen kävin tsekkaamassa tulevan työpaikan (kuva 3) ja opettelin muutaman korttelin työmatkan kuin ekaluokalla konsanaan. Tänään oli "tuki ja turva" -Tuomaksen kanssa suunnitteilla matka Spahan, jossa siis ajetaan formulakisa tänä viikonloppuna. Matkasuunnitelmat piti ihan juna-aseman lippuluukulle asti, mutta koska kassakoneen näyttämä hinta oli jokseenkin kallis, tehtiin erittäin nopea suunnanvaihdos ja ostettiinkin liput Antwerpeniin (kuva 2). Pikapäätös osoittautui loistavaksi, koska Antwerpen on äärimmäisen viihtyisä kaupunki, jossa on luultavasti maailman kaunein rautatieasema (kuva 1) ja Euroopan toiseksi suurin satama. Kaupungissa kuuluu syödä simpukoita ja niitähän mekin syötiin. Minä ensimmäistä kertaa elämässäni - muttei viimeistä.
Asun lähellä Place Flageyta - kämppisten mukaan ehkä parasta seutua, jolla Brysselissä
Lento tänne meni hyvin, kunhan olin saanut maksettua hassut 70 euroa liian painavista matkatavaroista. Asia harmitti aika lailla, mutta lepyin kun huomasin, että Tero Pitkämäki oli tulossa samalle lennolle heittämään Brysselin GP-kisaan.
Muuta suurta mainitsemisen arvoista ei ole kai tapahtunut. Paitsi että kävin eilen metrolla Ikeassa aika pitkän matkan päässä, ostin yölampun, joka maksoi 2,99 euroa. Se ei toimi.
Huominen menee varmaan maanantaita jännittäessä. Ainakaan matkustelua ei ole tiedossa ennen ensi viikonloppua. Eepille terveisiä, etä quasimodo-finni on jo melkein poissa. Lisää kuulumisia taas muutaman päivän töissä räpeltämisen jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti